Noniin, sain vihdoin lisäiltyä kuvia kamerasta koneelle, joten seuraavaksi luvassa kuvapläjäystä keittiömme pienestä ruokailutilasta. Asuntoa etsiessämme yhtenä keittiön kriteerinä mulla oli se, että halusin keittiön, jossa olisi ruokapöydälle oma paikkansa niin, että pöytä ei olisi keskellä kettiötä. Pidän siitä, kun keittiö on "oma tilansa" jossa hääriä ja ruokapöytä on vähän sivuummalla. Toivottavasti saitte kiinni, mitä tarkoitan. No, löytyipä sitten tämä kämppä, jonka keittiökin oli juuri sellainen, mitä halusinkin.
 |
| Näkymä olohuoneesta keittiön puolelle |
Mieheni vanhemmilla oli säilössä heidän vanha pirttikalustonsa, jonka me sitten saimme kun muutimme. Pöydästä ja penkeistä kyllä näki, että aivan uusia ne eivät olleet ja naarmujakin löytyi mukavasti. Ennen muuttoa päätimme tehdä pienen entisöintioperaation; hioimme ja lakkasimme pöydän ja penkkien pinnat. Ja voilà, kalusto oli kuin uusi! Penkit tosin ovat pienessä varastossamme, kun appivanhemmat löysivät pöytään sopivat tuolit kirpputorilta, jotka sitten pääsivät käyttöön.
 |
| Aseman kello on saatu häälahjaksi, ja ai että mä kyllä tykkään siitä! :) |
Kaksi viikkoa sitten kotiutimme meille uuden ruokailukaluston. Väreinä pähkinää ja valkoista. Juuri sellaiset, kuin halusimmekin. Sattuivat olemaan tarjouksessa, niin pakkohan se oli ostaa pois. Olin heti laittamassa valkoista kaitaliina uudelle pöydälle, mutta onneksi mies luki mukana tulleen Info-lappusen tarkasti; "Älä aseta kalusteen puupinnalle esineitä ensimmäisen 6-8 viikon aikana, jolloin pinta imee itseensä ympäröivää valoa".
Täytyy vielä loppuun hehkuttaa tätä alkavaa kevättä. Tuo aurinko saa vaan niin hyvälle mielelle, ja kummasti se on kyllä mieltä piristänytkin. Edelleen töissä pyörii kaikenmoiset vatsapöpöt, mutta niinkuin jostain lehtileikkestä luin, niin ei saa pelätä, että saa itsekin pöpön ja jäädä kotiin neljän seinän sisälle. vaan nauttia elämästä ja olla sosiaalinen, nähdä ystäviä tehdä mukavia asioita!
Oikein mukavaa viikonloppua kaikille! :)
